Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eksistentiaalisten kokemusten yhteyttä toisiinsa sekä niiden merkityksellisyyttä hyvinvoinnin kolmen osa-alueen - sosiaalisen, subjektiivisen ja psykologisen hyvinvoinnin - sekä masentuneisuuden kannalta keski-ikäisillä. Eksistentiaalisiin kokemuksiin sisältyivät henkinen merkitys, elämänkatsomus, elämän tarkoituksellisuus, elämän pohdinta ja uskonnon tärkeys. Tutkittiin myös, onko hyvinvoinnin ja masentuneisuuden kannalta merkitystä sillä, jos ihmisen elämänkatsomus on uskonnollinen, ei-uskonnollinen tai jos elämänkatsomusta ei ole lainkaan. Sukupuolten välisten erojen selvittämiseksi analyysit tehtiin erikseen naisille ja miehille. Tutkimus perustui Lea Pulkkisen vuonna 1968 aloittamaan Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailta tutkittavilta kerättyyn aineistoon, johon kuului 144 miestä ja 127 naista. Tulokset osoittivat, että naisilla eksistentiaaliset kokemukset, lukuun ottamatta elämän tarkoituksellisuuden kokemusta, olivat myönteisesti yhteydessä keskenään. Miehillä kaikki eksistentiaaliset kokemukset olivat yhteydessä keskenään. Eksistentiaalisten kokemusten, hyvinvoinnin ja masentuneisuuden välillä havaittiin sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä. Elämän tarkoituksellisuuden kokemus ja elämänkatsomus olivat yhteydessä korkeampaan hyvinvointiin ja alhaisempaan masentuneisuuteen. Sen sijaan, jos ihmiset pohtivat olemassaoloa koskevia kysymyksiä paljon, heidän hyvinvointinsa oli vähäisempää ja masentuneisuutensa suurempaa. Uskonnollinen elämänkatsomus ei ollut ei-uskonnollisia elämänkatsomuksia vahvemmin yhteydessä hyvinvointiin. Uskonnollisuutta tärkeämpää hyvinvoinnin kannalta näytti olevan, jos ihmisellä oli jonkinlainen elämänkatsomus, oli se sitten uskonnollinen tai jonkin muunlainen. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää hyvinvoinnin kannalta olevan olennaista, että ihminen on saavuttanut jonkinlaisen selkeyden suhtautumisessaan eksistentiaalisiin pohdintoihin tai on löytänyt ratkaisuja olemassaoloa koskeviin kysymyksiin esimerkiksi elämänkatsomuksen kautta. Jos taas eksistentiaaliset kysymykset ovat aktiivisesti ihmisen mielessä, se näyttää olevan yhteydessä lisääntyneeseen masentuneisuuteen.