Tarkastelen pro gradu työssäni Heinolan kirkonkylän siunauskappelia ja sen vieressä sijaitsevaa Uusi hautausmaa -nimistä hautausmaata. Lähtökohtana oli, että Suomessa on tehty tutkimusta siunauskappeleista varsin vähän ja tämän tutkimuskentän laajentaminen on yksi tämän työn tavoitteista. Vähäisestä kirjallisesta materiaalista johtuen suurin osa tämän työn kirjallisista lähteistä on koottu Heinolan seurakuntayhtymän arkistoista, jossa on perehdytty nimenomaan siunauskappeliin ja hautausmaahan liittyviin seurakunnan kokousten pöytäkirjamerkintöihin. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin, miksi kappeli rakennettiin, ketkä olivat päättämässä kappelin rakentamisesta, millaisia rakennusmateriaaleja kappeliin on käytetty, sekä ottaa myös selville kuinka kappelin arkkitehtuuri palvelee sitä tarkoitusta , mitä varten se rakennettiin. Työssä on kaksi aihetta. Aluksi tutkimuksessa on esillä Uusi hautausmaa. Tämän hautausmaa-alueen hankkiminen Heinolan maaseurakunnalle kahdessa eri osassa ja näiden osien hankintaan vaikuttaneet seurakunnan päätökset. Tämän jälkeen tarkastelussa on itse siunauskappeli. Päätöksentekoprosessi siunauskappelin rakentamiseksi on aluksi tarkastelussa. Kolme eri tekijää (kirkkovaltuusto, kirkkohallintokunta ja kirkkoneuvosto) olivat ne päättävät elimet, jotka eniten vaikuttivat kappelin rakentamiseen. Näiden keskinäinen suhde, sekä sen lisäksi muut vaihtoehdot kappelille tulevat myös esille. Siunauskappelin suunnittelija ja sen rakentaja tulee selvitetyksi. Sen lisäksi miten kappeli on rakennettu ja millaisia rakennusmateriaaleja siihen on käytetty käy melko yksityiskohtaisesti selväksi. Siunauskappelin valmistumisen jälkeen tutkimus keskityy jälleen sen vieressä sijaitsevaan hautausmaahan. Tutkimuksessa ei keskitytä koko hautausmaahaan, vaan kappelin lähiympäristöön. Millä tavalla maisema kappelin ympäristössä on muuttunut kappelin valmistuttua, mukaan lukien uuden asemakaavan tuomat muutokset. Tutkimuksen loppuosa käsittelee siunauskappelia valmistumista seuraavina vuosikymmeninä. Kuinka paljon korjaustöitä siellä on suoritettu ja millaisia kyseiset korjaustyöt ovat olleet. Aivan lopuksi tutkimus keskittyy kappelilla vielä tällä hetkellä käynnissä olevaan peruskorjaukseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin kappelin alkuperäisessä arkkitehtuurissa, sekä rakenneratkaisuissa. Tutkimus vastaa suurimpaan osaan tutkimuskysymyksistä selvittäen kappelin ja hautausmaan vaiheet niiden perustamisesta nykypäivään asti, sekä selvityksen kappelin toiminnasta. Aivan kaikki tutkimuskysymykset eivät selviä antaen näin myös aihetta jatkotutkimukseen. Tärkeimmät lähteet ovat Heinolan seurakuntayhtymän arkiston pöytäkirjamerkinnät.