Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleisesti 13- ja 15-vuotiaat suomalaistytöt ilmoittavat pudottavansa painoaan, millaisena he kokevat painonsa ja millaisia painonhallintakeinoja he ilmoittavat käyttävänsä. Lisäksi tutkittiin, eroavatko aktiivisesti liikkuvat tytöt painoindeksin, painon kokemisen, painonpudottamisen tai painonhallintakeinojen suhteen vähemmän liikuntaa harrastavista. Tutkimuksen aineisto on koottu WHO-Koululaistutkimuksen vuoden 2002 kyselystä, jonka otos edustaa koko Suomen seitsemäs- (N = 853) ja yhdeksäsluokkalaisia (N = 875) tyttöjä. Ylipainoisiksi luokiteltiin tytöt, joiden painoindeksi oli yhtä suuri tai suurempi kuin ikäspesifin painoindeksijakauman 85. persentiilin arvo. Alipainoisina pidettiin tyttöjä, joiden painoindeksi oli yhtä suuri tai pienempi kuin 15. persentiilin arvo. Koetun painon ryhmät muodostettiin itseään liian laihoina, sopivina ja liian lihavina pitävistä. Tytöt jaettiin vapaa-ajan liikuntakertojen perusteella aktiivisesti (4 kertaa viikossa tai useammin), kohtalaisesti (2–3 kertaa viikossa) ja passiivisesti (kerran viikossa tai vähemmän) liikkuviin. Ryhmien välisiä painonpudottamisen yleisyyden eroja arvioitiin χ2 -testien ja varianssianalyysien avulla. Liikunta-aktiivisuusryhmien todennäköisyyksiä käyttää erilaisia painonhallintakeinoja tutkittiin logistisella regressioanalyysillä. Monimuuttujamalliin lisättiin painonhallintakeinoja selittäviksi tekijöiksi liikunta- aktiivisuuden lisäksi koettu paino ja ikäryhmä. Nämä tekijät eivät aiheuttaneet muutoksia liikunta-aktiivisuuden ja painonhallintakeinojen välisiin suhteisiin. Kyselyhetkellä painoaan yritti pudottaa 13-vuotiaista tytöistä 12 % ja 15-vuotiaista tytöistä 16 %. Noin puolet tytöistä oli ollut laihdutuskuurilla, muuttanut ruokatottumuksiaan tai jollakin muulla tavoin pyrkinyt hallitsemaan painoaan kyselyä edeltäneitten 12 kuukauden aikana. Painonpudottaminen oli yleisempää vähintään 4 kertaa viikossa liikuntaa harrastavilla kuin vähemmän liikkuvilla tytöillä. Tyttöjen painonhallintakeinot olivat pääosin terveellisiä, mutta keinoina mainittiin paastoamista ja oksentamista. Liikunta-aktiivisuus näytti olevan yhteydessä terveellisempiin painonhallintakeinoihin, kuten kuntoiluun, sokerin ja rasvan välttämiseen sekä vihannesten ja/tai hedelmien syömisen lisäämiseen. Vähän liikkuvilla tytöillä oli kolminkertainen todennäköisyys käyttää tupakoinnin lisäämistä painonhallintakeinona kuin aktiivisesti liikkuvilla tytöillä.