Tutkimuksen lähtökohtana oli sykkeen käyttö harjoittelun ohjauksessa. Tutkimuksessa oli käytössä Polar Electro Oy:n kehittämä Polar RS800sd -juoksutietokone, joka mittaa nopeuden ja sykkeen. Näistä suureista saatava suorituskykyä kuvaava Polar-juoksuindeksi (Running Index (RI)) oli tutkimuksen kohteena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voidaanko kyseistä juoksuindeksiä hyödyntää kestävyysharjoittelujakson aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin 12 viikon kestävyysharjoittelun vaikutusta juoksun taloudellisuuteen. 14 viikon seurantatutkimukseen osallistui kaksitoista vapaaehtoista juoksutaustan omaavaa henkilöä (7 miestä ja 5 naista). Alustavan kyselyn perusteella koehenkilöt jaettiin kahteen eri ryhmään ”aloitteleviin juoksijoihin” ja ”edistyneisiin juoksijoihin”. Kestävyysharjoittelu suoritettiin henkilökohtaisilla harjoitusohjelmilla, joissa huomioitiin koehenkilöiden harjoittelutausta. Kestävyysharjoittelujakson pääpaino alussa oli peruskestävyyden (PK) tehoalueella (harjoitusohjelma tehollisesti suhteellisen kevyt). Puolessa välissä kestävyysharjoittelujaksoa harjoittelu muuttui tehollisesti vaativammaksi, mutta viikoittainen harjoittelumäärä pysyi samana. Jokaisen koehenkilön harjoittelu muuttui siten, että viimeiset 6 viikkoa viikoittainen harjoittelu sisälsi 30 % vauhtikestävyysharjoittelua (VK). Tutkimus sisälsi kahden tyyppisiä mittauksia maksimihapenkulutustestejä ja vakionopeustestejä. Maksimihapenkulutustestejä pidettiin 3 ja vakionopeustestejä 5. Tutkimuksen maksimihapenkulutustestit pidettiin ensimmäisellä viikolla, tutkimuksen puolessa välissä ja viimeisellä viikolla. Tutkimuksen vakionopeustestit pidettiin 3 viikon välein huolehtien siitä, että ne eivät sattuneet samalle viikolle maksimihapenkulutustestin kanssa. Vakionopeustesteissä tutkittiin juoksun taloudellisuutta 3 nopeudella (PK, VK1 ja VK2), jotka määritettiin ensimmäisen maksimihapenkulutustestin perusteella. Päätuloksina oli, että 12 viikon kestävyysharjoittelu ei aiheuttanut tilastollisesti merkitseviä muutoksia kummallakaan aloittelevilla eikä edistyneillä juoksijoilla juoksun taloudellisuuteen, vaikka juoksun taloudellisuus paranikin hiukan nopeudella 1 (PK) edistyneillä 2.5 % ja aloittelevilla 2.3 %. Myös nopeudella 2 (VK1) juoksun taloudellisuus parani hieman edistyneillä 2.3 %, mutta aloittelevilla juoksun taloudellisuus hieman heikkeni 0.3 %. Nopeudella 3 (VK2) molemmilla ryhmillä juoksun taloudellisuus hieman heikkeni, edistyneillä 0.4 % ja aloittelevilla 0.7 %. Tutkimuksen kohteena ollut RI korreloi tilastollisesti merkitsevästi (r = 0.85 – 0.90) maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) kanssa kaikissa maksimihapenkulutustesteissä. RI ja juoksun taloudellisuus korreloivat keskenään heikommin. RI korreloi tilastollisesti merkitsevästi juoksun taloudellisuutta kuvaavan muuttujan kanssa vain vakionopeustestissä 1 nopeudella 3 (VK2: r = -0.65) ja vakionopeustestissä 5 nopeudella 1 (PK: r = -0.62) ja nopeudella 3 (VK2: r = -0.67). Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Polar-juoksuindeksiä (RI) voidaan käyttää suorituskyvyn seurantaan kestävyysharjoittelujakson aikana.