Tilastomenetelmien käyttö yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on yksipuoleista. Tässä tutkimuksessa esiteltiin uusi analyysimenetelmä yleistetty additiivinen malli (GAM), jota verrattiin usein käytettyyn yleistettyyn lineaariseen malliin (GLM). Analyysimenetelmiä sovellettiin työhyvinvoinnin tutkimukseen. Työhyvinvoinnin syntyä tarkasteltiin työpsykologien kehittämien Karasekin interaktiomallin, työn vaatimusten ja voimavarojen (TV-TV) mallin sekä Warrin vitamiinimallin näkökulmasta. Kaikki kolme työhyvinvoinnin mallia selittävät työhyvinvointia työn piirteillä. Työhyvinvointia mitattiin työstressin ja työn imun kautta.

Tutkimustehtävinä oli selvittää eroavatko GAM:n ja GLM:n tulokset ja tulkinnat toisistaan sekä vaikuttavatko työn piirteet käyräviivaisesti työhyvinvoinnin muodostumiseen ja onko työn piirteistä työn vaatimuksilla ja työn voimavaroilla yhdysvaikutuksia työhyvinvointiin.

Tutkimus toteutettiin käyttäen hyväksi suurta (N=7867) tilastoaineistoa, joka kerättiin QUALITY of Life in a Changing Europe -tutkimusprojektin yhteydessä. Kysely toteutettiin vuonna 2007 kahdeksassa Euroopan maassa kohdistuen palvelusektoriin.

Työn piirteillä oli käyräviivaisia yhteyksiä ja yhdysvaikutuksia työhyvinvointiin. Käyräviivaisten vaikutusten tutkimuksessa GLM ylti lähes yhtä hyviin sovituksiin kuin GAM, mutta yhdysvaikutuksien tutkimuksessa GAM oli selvästi parempi ja GLM:n käyttö olisi johtanut oleellisesti erilaisiin tulkintoihin työn piirteiden yhdysvaikutuksista työhyvinvointiin. Käyräviivaisia yhteyksiä ja yhdysvaikutuksia löydettiin työn piirteiden ja työn imun väliltä, kun työstressiä pystyttiin selittämään suoraviivaisella mallilla.

GAM-menetelmän käyttöä voidaan suositella muissakin tutkimuksissa. GAM sopii tämän tutkimuksen perusteella hyvin varsinkin käyräviivaisten yhteyksien ja yhdysvaikutuksien tutkimiseen. Uuden menetelmän avulla vanhoistakin tutkimuskohteista voidaan löytää kokonainen uusi käyräviivainen maailma.