Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päihdepalveluita käyttävien 18–25- vuotiaiden nuorten mielipiteitä nykyisistä päihdepalveluista sekä siitä, millaisia nuoret haluaisivat päihdepalveluiden olevan, jotta ne parhaiten vastaisivat heidän tarpeitaan. Tutkimus mukailee käyttäjälähtöistä tutkimusta ja pyrkii antamaan palveluidenkäyttäjille mahdollisuuden kertoa mielipiteensä palveluista ja niiden kehittämistarpeista. Käyttäjälähtöinen tutkimus kuuntelee palveluiden käyttäjiä ja pyrkii sen avulla kehittämään palveluista paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavia. Nuorten päihteidenkäytöstä on puhuttu 2000-luvulla paljon. Päihteidenkäytön on todettu moninaistuneen ja erityisesti nuorten sekamuotoinen päihteidenkäyttö on lisääntynyt. Tämän johdosta on syytä miettiä, miten päihdepalvelut pystyvät vastaamaan tähän muuttuvaan palvelujen tarpeeseen. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa painotetaan palveluiden kehittämistä käyttäjälähtöisesti. Nuoria on palveluidenkäyttäjinä kuultu vähän, vaikka heillä voisi olla paljon annettavaa kehittämistyölle. Tutkimusaineistona on kuuden nuoren naisen ja miehen teemahaastattelu. Haastatellut käyttävät päihteitä ja heillä on kokemusta päihdepalveluista. Aineisto on kerätty yhdessä kaupungissa asuvilta nuorilta, mutta tutkimuksen ei ole tarkoitus käsitellä vain tämän kaupungin päihdepalveluiden tilaa vaan muodostaa laajempi käsitys nuorten kokemuksista päihdepalveluissa. Haastatellut nuoret ovat valikoituneet tutkimukseen vapaaehtoisesti sosiaalityöntekijöiden kautta. Haastatteluin saatu aineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat nykyiset päihdepalvelut passiivisina ja toivoivat päihdepalveluilta aktiivista toiminnallisuutta. Aktiivisuuden puutetta koettiin useilla eri päihdepalveluiden osa-alueilla. Työntekijöiden tavassa kohdata päihteitä käyttäviä nuoria oli nuorten mielestä kehittämisen ja koulutuksen tarvetta. Nuoret kokivat myös osattomuutta päihdepalveluissa. He eivät saaneet riittävästi vaikuttaa omaan päihdehoitoonsa. Laitoshoitoon nuoret halusivat yhteisöllistä työotetta, jolla heidän mukaansa oli vaikutusta myös laitoshoidon jälkeiseen arjesta selviytymiseen. Tämän tutkimuksen mukaan päihdepalvelut eivät pysty riittävästi vastaamaan nuorten tarpeisiin. Kehitettävää päihdepalveluissa on paljon. Käyttäjälähtöinen tutkimus on informatiivinen ja tuottaa tietoa palveluista palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Haastatellut nuoret sitoutuivat ja antoivat asiantuntemuksensa tutkimukselle ja odottavat palveluiden kehittämistä käyttäjälähtöisesti.