Sanakirjat ovat tärkeä apukeino vieraan kielen sanaston oppimisessa, sillä ne tarjoavat oppijalle paljon tietoa kohdekielen sanastosta sekä auttavat tätä itsenäisessä opiskelussa. Aiempi tutkimus on tarkastellut mm. kielenoppijoiden tarkkuutta sanakirjan käytössä sekä sanakirjan käytön vaikutuksia sanaston oppimiseen ja luetun ymmärtämiseen. Alkeis- ja keskitason kielenoppijoiden sanakirjan käyttöä sekä opetuksen vaikutusta sanakirjan käyttöön on kuitenkin tutkittu melko vähän. Tämä kandidaatintutkielma keskittyi selvittämään, miten opetus sanakirjan käytössä auttaa peruskoulun 9. luokan oppilaita käyttämään englanti-suomi-sanakirjoja luetunymmärtämistehtävää tehdessä. Tutkimusta varten suunniteltiin opetuskokeilu, jossa yhdelle peruskoulun 9. luokan opetusryhmälle pidettiin oppitunti sanakirjan käytöstä. Oppitunnin jälkeen tämä ryhmä teki luetunymmärtämistehtävän, jonka yhteydessä mitattiin heidän sanakirjankäyttötaitojaan. Kontrolliryhmä teki saman tehtävän ilman aiempaa opetusta, ja näiden kahden ryhmän tuloksia vertailtiin. Opetusta saanut ryhmä osoitti pystyvänsä käyttämään sanakirjaa hieman tehokkaammin kuin kontrolliryhmä ja oppilaat vaikuttivat olevan tietoisempia mahdollisista vaikeuksista sanakirjan käytössä. Lisäksi useampi opetustuokioon osallistunut oppilas raportoi käyttäneensä erilaisia strategioita etsiessään sanoja sanakirjasta.