Tämän tutkielman aiheena oli alisuorittaminen Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen kulttuurisena piirteenä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia alisuorittamisen syitä ilmenee opiskelijoiden haastatteluissa.

Tutkimusaineisto kerättiin syvähaastattelumetodilla yhdeksältä luokanopettajaopiskelijalta. Aineistonanalyysi oli aineistolähtöistä. Analyysimetodina hyödynnettiin teemoittelua. Tutkimusongelma muotoutui täsmälliseksi teemoittelun muuttuessa tarkemmaksi.

Tutkimuksessa löydettiin viisi syytä, jotka aiheuttavat alisuorittamista. Syyt liittyvät vaatimustasoon, palautteeseen ja arviointiin, opetukseen, opettajien asenteeseen sekä vertaisryhmään. Vaatimustaso koetaan ristiriitaisena. Pääsääntöisesti se on liian alhainen, mutta toisinaan liian korkea. Opinnoista ei saada palautetta tai se koetaan merkityksettömäksi. Useimmiten palaute on vain merkintä rekisterissä ja lisäksi hyvän arvosanan saa helposti. Opetukseen liittyvät syyt jaetaan kolmeen ryhmään: opetusmetodeihin, opetussisältöihin ja opintojen kuormittavuuteen. Opetussisällöt koetaan merkityksettömiksi, hajanaisiksi ja päällekkäisiksi. Opetusmetodit eivät palvele opiskelijoiden tarpeita. Lisäksi opinnot koetaan kuormittavina, minkä vuoksi tehtäviä joudutaan priorisoimaan. Opettajankoulutuslaitoksen opettajien koetaan olevan joko hyväsydämisiä tai välinpitämättömiä opiskelijoiden suorittamista kohtaan. Osa opettajista aliarvioi opiskelijoiden kykyjä. Opiskelijat levittävät keskuudessaan kielteistä opiskeluilmapiiriä, mikä edesauttaa alisuoriutumisilmiön kehittymistä opettajankoulutuslaitoksessa.