Käsittelen pro gradu- työssäni Women´s Labour League-järjestön (WLL) näkemyksiä ja suhdetta työtä tekeviin naisiin, kotiäiteihin sekä työväenpuolueeseen järjestön perustamisesta vuonna 1906 siihen asti, kun se vuoden 1918 lopulla liittyi virallisesti osaksi työväenpuoluetta. Tutkin sitä, miten niiden etujen ajaminen ja näkemykset näkyivät WLL:n toiminnassa sekä kumman asioiden ajaminen oli järjestölle tärkeämpää. Lisäksi pohdin sitä, vaikuttivatko erilaiset aikakaudelle tyypilliset yhteiskunnalliset tekijät, kuten sosialismi, keskiluokan näkemykset työväenluokasta ja etenkin sen naisista sekä suffragetit, WLL:n ajatuksiin ja toimintaan. Pääasiallisina alkuperäislähteinä käytän WLL:n johtokunnan vuosiraportteja sekä sen ja muutaman järjestön keskeisen komitean kokousten pöytäkirjoja, minkä lisäksi täydentäviä tietoja sain WLL:n johtohenkilöiden saamasta ja lähettämästä kirjeenvaihdosta. Koska itse järjestöstä on saatavilla varsin vähän kirjallisuutta Christina Colleten kirjoittamaa For Labour and for Women-historiikkia lukuun ottamatta, tutkimuskirjallisuuteni koostuu pääasiassa järjestöön tiiviisti liittyviä asioita, kuten työväenpuoluetta, Iso-Britannian naisjärjestöjä sekä naisten asemaa sekä naisten työssäkäyntiä käsittelevästä kirjallisuudesta. Lisäksi käytän tukena laajemmin Iso-Britannian yhteiskuntaa käsittelevää kirjallisuutta, sillä tutkimuksessani keskeisessä osassa olevat naisten asema sekä WLL:n tavoitteet ja toiminta liittyivät tavalla tai toisella moniin muihin aikakauden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Työni kuuluu aatehistorialliseen tutkimukseen. Aatehistorian tehtävänä on käsittää asioiden käsittämistä ja ymmärtää niille luotuja merkityksiä. Erityisen tärkeää näissä tehtävissä on kontekstoida tutkittavat asiat, mitä tehtäessä kannattaa tukeutua aikalaisteksteihin sekä oman ja lähitieteiden julkaisemiin erilaisia konteksteja käsitteleviin kirjoituksiin ja niiden tulkintaan, ja sitä kautta etsiä tutkimuskysymykseen sopiva konteksti. Toteutan tämän työssäni tutkimalla WLL:n vuosiraporteissa, pöytäkirjoissa ynnä muissa ilmi tulevien ajatusten ja toiminnan pohjalta sitä, miten järjestö suhtautui esimerkiksi naisten työntekoon ja pohtimalla sitä, kuinka WLL:n suhteet työväenpuolueeseen ja naisten asemassa vuosisadan vaihteessa tapahtuneet muutokset mahdollisesti vaikuttivat sen näkemyksiin. Työni metodologiseen perustaan liittyy siinä usein esiin nousevien käsitteiden, kuten ideologian, merkityksen tarkempi määritteleminen. Ymmärrän sen symbolisesti latautuneiden uskomusmallien ja perusteluiden kokonaisuutena, mikä pyrkii muotoilemaan, järjestämään ja oikeuttamaan tiettyjä toimintatapoja sekä vastustamaan toisia. Lähestyn työssäni WLL:n näkemyksiä laajemmasta näkökulmasta käsin vertaamalla niitä yhteiskunnassa yleisesti vallalla olleisiin naisten sukupuoleen, asemaan ja heidän yhteiskunnallisiin kykyihinsä liittyneisiin käsityksiin sekä lainsäädännön muokkaamaan asemaan eri yhteiskuntaluokissa. Koska perusnäkemykset ihmisten ja erityisesti naisten taidoista ja kyvyistä vaikuttavat ideologioiden taustalla siihen, millaisiksi niiden omat näkemykset muotoutuvat, otan nämä molemmat huomioon järjestön näkemyksiä ja toimintaa tarkasteltaessa.