Suomalainen gospelmusiikki on noussut 2000-luvulla albumilistoille ja gospelbändit keikkailevat hengellisten tapahtumien lisäksi myös maallisilla areenoilla. Tämä ilmiö herätti minussa kysymyksen, onko gospelmusiikki maallistunut viime vuosina vai onko suuren yleisön suvaitsevaisuus kristillistä musiikkia kohtaan lisääntynyt. Taustakirjallisuuteen ja Suomi-gospelin historiaan perehdyttyäni tutkielman alkuoletuksena oli, että suomalainen gospelmusiikki on maallistunut koko sen historian ajan. Kandidaatintutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten suomalaiset gospelmuusikot suhtautuvat Suomi-gospelin maallistumisilmiöön. Valitsin gospelmusiikin maallistumisen tutkielmani aiheeksi, koska aihe on ajankohtainen ja sitä ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu. Aiheen valintaan vaikutti myös se, että soitan itse bändissä, joka esiintyy sekä maallisissa että hengellisissä tapahtumissa ympäri Suomea.
Fenomenografisella tutkimusmenetelmällä analysoimani tutkimusaineisto koostuu kuuden suomalaisen gospelmuusikon vastauksista sähköpostitse lähettämääni kyselylomakkeeseen. Tutkielmani perusteella vaikuttaisi siltä, että Suomi-gospel on maallistunut ja gospelmuusikot suhtautuvat maallistumiseen kielteisesti. Vastaajien mukaan hengellisyyden pitäisi näkyä gospelbändin toiminnassa. He näkivät Suomi-gospelin maallistumisen hengellisestä sanomasta luopumisena ja kompromissien tekemisenä laajemman yleisön suosion saavuttamiseksi.