Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella sähköpostia aineistonkeruun näkökulmasta ja vastata kysymykseen: voiko sähköpostilla kerätä luotettavasti käyttökelpoista aineistoa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta varten?

Tutkielman näkökulma on pragmaattinen ja keskittyy tarkastelemaan sähköpostia käytännön ja metodien näkökulmasta. Kuinka kerätä sähköpostilla onnistunutta aineistoa ja mitä ongelmia sähköpostia käyttäessä tulee varoa? Aiheen syvempi yhteiskunnallinen tai historiallinen selittäminen ei ole tämän työn tarkoitus.

Tutkielman aineiston muodostaa kymmenen teemahaastattelua. Haastateltavina oli suomalaisia sähköpostia tutkineita tai sitä aineistonkeruuseen käyttäneitä tutkijoita. Puolet haastatteluista toteutettiin kasvokkain, puolet sähköpostilla. Kertynyt aineisto teemoiteltiin ja viisi suurempaa löytynyttä teemaa analysoitiin erikseen peilaamalla haastatteluja kirjallisuuteen.

Analyysin perusteella sähköposti voi olla hyvinkin käyttökelpoinen tutkimusväline, mutta siihen sisältyy myös runsaasti mahdollisia ongelmia, joihin tulee kiinnittää huomiota.

Asiallisesti käytettynä, sähköposti kuitenkin näyttäisi tämän tutkielman valossa olevan hyvinkin mahdollinen vaihtoehto aineistonkeruun välineeksi. Suurimpina ongelmina sähköpostin suhteen aineistonkeruun välineenä nähtiin liittyvän käytäntöön. Periaatteellisia esteitä sähköpostin käytölle ei kuitenkaan löytynyt, jos käytännön ongelmat osattaisiin välttää tai selvittää. Sähköposti kysyykin sekä tutkijalta, että informanteilta erilaista osaamista, kuin perinteisemmät aineistonkeruun menetelmät.

Lopputuloksena sähköposti vaikuttaa haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella mielenkiintoiselta, mutta haastavalta vaihtoehdolta aineistonkeruun välineeksi. Lisätutkimusta aiheesta ja sähköpostin käytön yksityiskohdista tarvittaisiin vielä, mutta tämän tutkielman perusteella jatkotutkimuksiin ryhtyminen olisi kannatettavaa ja luultavasti hedelmällistä.