Diskurssit rakentavat maailmankuvaamme ja me rakennamme maailmaa eri tekstien ja äänten kautta. Nykypäivän median ja sen valtasuhteiden tutkiminen on tärkeää, sillä sekä kielenkäyttö journalistiikassa että median poliittinen kanta rakentavat myös poliittisten hahmojen julkista kuvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, 1) miten vuoden 2008 USA:n presidentinvaaliehdokkaiden, John McCainin ja Barack Obaman, representaatiot rakentuvat kahdessa amerikkalaisessa sanomalehdessä ja 2) kuinka nämä eri lehtien representaatiot eroavat toisistaan. Koska kyseisiä presidenttiehdokkaita ja heidän representaatioitaan mediassa ei ole vielä tietääksemme tutkittu, tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, 3) kuinka lehtien mahdollinen poliittinen kanta tai ideologia tulee teksteissä esiin kyseisiä presidenttiehdokkaita kuvattaessa. Tutkimuksemme oli laadullista, ja se edustaa soveltavan kielitieteen tutkimusalaa. Tutkimusaineistomme koostui kymmenestä artikkelista, jotka kerättiin aikaväliltä 20. lokakuuta 2. marraskuuta 2008. Lehdiksi valitsimme USA Todayn ja The International Herald Tribunen kummankin lehden laajaan levikkiin sekä poliittiseen kantaan perustuen. Aineiston analyysissa käytimme Norman Faircloughin kehittämää kriittisen diskurssianalyysin (CDA) kolmiportaista mallia. Kriittinen diskurssianalyysi korostaa kielen vaikutusta yhteiskuntaan ja päinvastoin. Se myös paljastaa diskursseissa piileviä ideologisia ja värittyneitä ilmaisuja. Tulokset osoittivat, että John McCainin ja Barack Obaman representaatiot eroavat toisistaan merkittävästi kummassakin lehdessä, mutta Obamaa kuvattiin kummassakin lehdessä positiivisemmin ja hänet esitettiin presidentinvaalien varmana tai lähes varmana voittajana. McCain puolestaan esitettiin joko puolustelevana ja hyökkäävänä vaaliehdokkaana, tai hänen roolinsa oli huomattavasti pienempi kuin Obaman. Representaatioiden perusteella voitaneen myös päätellä, että huolimatta poliittisista ideologioistaan, lehdet yhdistyivät tukemaan Obamaa yli puoluerajojen. Ehdokkaiden representaatiot ja niiden kehitys koko vaalikampanjan aikana, tai lehtien poliittisen ideologian mahdollinen vaikutus amerikkalaisiin äänestäjiin tuottaisi kuitenkin arvokasta lisätutkimusta. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä kriittisen lukutaidon ja sen kehittämisen kannalta. Kielenkäyttö mediassa vaikuttaa mielikuviimme julkisista henkilöistä ja tekstien vallan tiedostaminen tuo ilmi teksteissä piileviä epätasa-arvoisuuksia ja puolueellisia ääniä, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.