Tässä tutkielmassa selvitetään poikkeuksia ja poikkeusten käsittelyä tietojärjestelmien näkökulmasta. Tavoitteena on ymmärtää, mitä poikkeuksilla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Lisäksi selvitetään, mitä poikkeusten käsittelyllä tarkoitetaan ja miten poikkeuksia käsitellään. Poikkeuksia ja poikkeusten käsittelyä on tutkittu kirjallisuuden pohjalta. Peruskäsitteistö ja -oppi on koottu poikkeusten käsittelyä tietojärjestelmissä käsittelevästä väitöskirjasta. Lisäksi on pyritty löytämään väitöskirjan jälkeen aiheesta ilmestyneitä tutkimuksia ja vertaamaan niiden tuloksia väitöskirjan materiaaliin. Tutkimus osoittaa, että poikkeuksille löytyy useita erilaisia ja toisistaan eroavia määritelmiä ja luokitteluja. Työssä luokittelujen lähtökohdat kuitenkin yleistettiin perustuvaksi poikkeusten syihin, seurauksiin tai ominaisuuksiin. Poikkeusten käsittelyn tavoitteena on järjestelmän palauttaminen johdonmukaiseen tilaan ja tavoitteen toteuttamiseksi on olemassa joukko yleisluontoisia poikkeustenkäsittelymekanismeja. Näiden perusmekanismien lisäksi uusi tutkimus on pyrkinyt kehittämään erilaisia malleja ja menetelmiä, joiden avulla voitaisiin parantaa poikkeusten käsittelyn joustavuutta ja mukautumiskykyä muuttuvissa olosuhteissa.