Päivittäisten pankkipalvelujen hoitaminen Internetin välityksellä on saavuttanut suuren suosion. Pankkipalvelujen käyttämiseen verkkojen välityksellä liittyy kuitenkin myös ongelmallisia piirteitä. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin rahoituspalvelujen etämyyntiä Suomessa sekä esiteltiin rahoituspalvelujen etämyyntidirektiivi 2002/65/EY. Direktiivin tarkoituksena oli luoda yhtenäinen lainsäädäntö EU:n jäsenvaltioiden välille ja saada aikaan riittävä kuluttajansuoja. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia olemassa olevan kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten perusteella kahteen tutkimusongelmaan: mitä ongelmia kuluttajat kokevat elektronisten pankkipalvelujen etäkäytöllä olevan sekä kuinka kuluttajien kokemat ongelmat ja rahoituspalvelujen etämyyntidirektiivi kohtaavat. Ajatus tutkia kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyyntidirektiiviä oli lähtöisin Nordea-pankin eBanking-yksiköstä. Aikaisempaa kirjallisuutta ja tutkimuksia tarkasteltaessa selvisi, että eri tutkimuksissa löydetyt kuluttajien kokemat ongelmat pankkipalvelujen etäkäytössä ovat hyvin samansuuntaisia. Sen sijaan kuluttajien kokemat ongelmat ja rahoituspalvelujen etämyyntiä säätelevä direktiivi sisälsivät erilaisia asioita, joilla ei näyttäisi olevan yhteyttä toisiinsa. Direktiivi ei tuonut ratkaisuja kuluttajien kokemiin ongelmiin elektronisten pankkipalvelujen käytössä.