Eeva Tuokko tutki väitöskirjassaan, miten eurooppalaisen viitekehyksen ja Suomen vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taitotasot vastaavat toisiaan englanninkielen puheen ja tekstin ymmärtämis- ja kieliopillisen osaamisen taitoja arvioitaessa. Tutkimusaineistona Tuokko käytti vuonna 1999 perusopetuksen englannin kielen kansalliseen arviointiin osallistuneiden oppilaiden oppimistuloksia.Eurooppalainen viitekehys on vieraiden kielten oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin kehitetty opas, jossa kielenkäyttäjän taito kuvataan kuusiportaisella asteikolla A1-2 (alkeistaso), B1-2 (taitajan taso) ja C1-2 (mestarin taso). Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään kymmenportaista asteikkoa. Siinä kielitaito ilmaistaan tasoilla A1.1-3, A2.1-2, B1.1-2, B2.1-2 ja C1. Puheen ja tekstin ymmärtämisen taitotasotavoitteeksi on asetettu B1.1 ja puhumisen ja kirjoittamisen tasoksi A2.2.Taitotasojen asettaminen onnistui melko hyvin käytettäessä viitekehysasteikkoa. Tiheämmän opetussuunnitelma-asteikon rajat ovat epävarmemmalla pohjalla. Tämä johtuu pääasiassa arvioijien vaikeustasoarvioiden ja todellisten tulosten heikosta korrelaatiosta. Oppimistulosten ilmaiseminen taitotasoilla on melko uutta, ja menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Täten tarvitaan myös koulutusta, jotta opettajat, oppimateriaalin laatijat ja tutkintojen järjestäjät osaisivat arvioida tehtäviä ja suorituksia riittävän luotettavasti ja johdonmukaisesti. Tutkimus liittyy yleiseurooppalaiseen pyrkimykseen selvittää, mille tasoille oppimisessa päästään. Esimerkiksi Euroopan unionin komissio kokoaa eurooppalaista kielitaitoindikaattoria, jonka avulla määritellään vieraiden kielten yleinen taso EU:n jäsenvaltioissa. Tässäkin projektissa tullaan tukeutumaan viitekehysasteikkoon, summaa Tuokko.