Kaisu Nikula selvitti väitöstutkimuksessaan saksalaisen runouden asemaa suomalaisessa laulumusiikissa.- Taiteellisina merkitysjärjestelminä runokieli ja musiikki ovat lähellä toisiaan, Nikula kuvaa.Nikula pohti muun muassa säveltäjien tekemää runoilijoiden ja runojen valintaa sekä valintaperusteita. - 1800-luvun säveltäjät valitsivat enimmäkseen runoilijoita, jotka esiintyvät samanaikaisesti saksalaisessa lied-perinteessä. Myös runojen kääntäminen molemmille kotimaisille kielille on vaikuttanut laulutekstin valintaan, Nikula huomasi.Esille nousi myös säveltäjien henkilökohtaisia valintaperusteita. 1900-luvun jälkipuoliskolla nousee selkeästi esiin säveltäjien oma runouden tuntemus. Säveltäjien omakohtainen kosketus saksan kieleen ja kirjallisuuteen on ollut tärkeä tekijä laulutekstin ja sen kielen valinnassa alusta alkaen. Rainer Maria Rilken runous on ollut hyvin suosittua 1900-luvun säveltäjien keskuudessa Suomessa ja muualla. Merkittävää on, että Rilken runoutta on Suomessa enemmän sävelletty kuin suomennettu aina vuoteen 2003 asti.