Juomiskäyttäytymisen pitkän aikavälin muotoutumisesta tiedetään varsin vähän, sillä tutkimuksia samojen ihmisten käyttäytymisestä lapsuudesta aikuisuuteen on maailmassa vain muutama. Pitkänen osoitti tutkimuksessaan, että varhainen päihteiden käyttö, heikko itsehallinta ja kouluiän ongelmat ennakoivat alkoholin ongelmakäyttöä.Perhetaustaan liittyvät ongelmat, erityisesti vaikeudet vanhemmuudessa sekä vanhempien alkoholinkäyttö ja äidin tupakoiminen lisäsivät riskiä sekä varhaiseen alkoholinkäytön aloittamiseen että aikuisiän ongelmajuomiseen. Heikko itsehallinta ja koulusopeutumattomuus 14-vuotiaana sekä pojilla heikko itsehallinta jo lapsuudessa olivat myös keskeisiä aikuisiän alkoholin ongelmakäytön riskitekijöitä.Ongelmien kasautuminen lapsuudessa ja nuoruudessa oli riskitekijä erityisesti sille, että alkoholinkäytöstä aiheutui aikuisiässä ongelmia. Lapsuuden perheeseen liittyvät tekijät sekä tutkittavan oma käyttäytyminen lapsena ja nuorena olivat voimakkaammin yhteydessä hänen juomiskäyttäytymiseensä 42-vuotiaana kuin varhaisaikuisuudessa.Pitkäsen mukaan ennalta ehkäisevään työhön pitäisi panostaa nykyistä enemmän ja varhaista puuttumista kouluikäisten huonosti voimiseen pitäisi kehittää. Riskiperheitä tulisi tukea jo ennen lapsen syntymää sekä lapsen ollessa neuvola- ja kouluiässä. Asiatietoa olisi aktiivisesti levitettävä sekä erityisesti opettajien ja vanhempien valmiuksia ja tietotasoa parannettava.Pitkäsen työ perustuu Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Lapsesta aikuiseksi -tutkimukseen, jossa on tutkittu samoja henkilöitä 8-vuotiaista 42-vuotiaiksi sekä Kansanterveyslaitoksen Nuorten aikuisten mielenterveys -tutkimukseen, jossa on seurattu lukiolaisia viiden vuoden ajan.