FM Mari Saarinen on tutkinut väitöskirjassaan Paraergasilus rylovi -äyriäisloisen biologiaa sen isännässä, Anodonta piscinalis -pikkujärvisimpukassa. Työ on perustavaa laatua oleva, sillä tästä loisesta ei lajinkuvauksen lisäksi ole tiedetty aiemmin mitään.Saarisen tutkimuksissa kartoitetaan äyriäisloisen esiintymistä ja loisinnan voimakkuutta eri simpukkalajeilla eri osissa Suomea. Tulokset osoittivat, että loinen on erikoistunut käyttämään pikkujärvisimpukkaa isäntänään ja että loinen esiintyy Suomessa vain maan eteläosissa. Isännän elinympäristöllä ja koolla havaittiin olevan vaikutusta loisen runsauteen; loinen esiintyi järvissä runsaampana kuin virtaavissa vesissä ja infektion intensiteetti oli suurempi pienemmissä simpukoissa. Isäntäsimpukan käyttäytyminen ja lisääntyminen vaikuttivat myös P. rylovi –loisen runsauteen. Loisia oli enemmän syvemmälle järven pohjasedimenttiin kaivautuneissa simpukoissa, joiden kasvu oli heikompaa. Lisääntyvillä naarassimpukoilla oli enemmän loisia kuin lisääntymättömillä naarailla. Lisääntymisestä aiheutuvan stressin on tiedetty lisäävän loisiintumisalttiutta, mutta tämä vuorovaikutus osoitettiin nyt ensimmäisen kerran selkärangattomalla isännällä