Tulosten perusteella näyttää siltä, että maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen vaaliosallistumisesta muodostuu suhteellisen samanlainen kuva riippumatta siitä, mitä määritelmää käytetään. Muiden tutkimuskysymysten osalta keskeisin huomio on, että kahta lukuun ottamatta asetetut hypoteesit saivat tukea. Erilaisen vasteen mallin sisältämien hypoteesien osalta havaittiin, että sekä iällä että koulutuksella on lievempi yhteys äänestämiseen maahanmuuttotaustaisten kuin syntyperäisten äänioikeutettujen keskuudessa. Vastaavasti erilaisen vasteen mallin sisältämä hypoteesi matalamman sosioekonomisen aseman negatiivisesta vaikutuksesta maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistumiseen osoittautui paikkansapitäväksi. Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistumista edistäviä tekijöitä tarkasteltiin neljän eri mallin pohjalta. Molemmat assimilaatioon liittyvät hypoteesit puolison kansalaisuudesta ja alaikäisten lasten vanhemmuuden merkityksestä saivat tukea. Avioliitto syntyperäisen kansalaisen kanssa ja suurperheen vanhemmuus lisäsivät huomattavasti maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen vaaliosallistumisen todennäköisyyttä. Altistumismalliin sisältyvällä äänioikeutettuna olemisen kestolla oli niin ikään positiivinen, joskin vaatimaton yhteys äänestämiseen. Siirrettävyysmallin osalta havaittiin, että asetetun hypoteesin mukaisesti synnyinmaan demokratisoitumisen aste lisäsi selvästi äänestämisen todennäköisyyttä. Tämä on huomattavaa myös siitä syystä, että kaksi kolmasosaa tutkimuksen aineistoon sisältyvistä maahanmuuttotaustaisista äänioikeutetuista on syntynyt ei-demokraattisissa valtioissa. Lisäksi demokratisoitumisen asteen huomioiminen tarkensi myös resistanssimalliin sisältyvää oletusta maahanmuuttoiän vaikutuksesta. Havainto myöhemmällä iällä muuttaneiden korkeammasta osallistumisen tasosta, joka ensisilmäyksellä tuntui olevan päinvastainen asetetun hypoteesin kanssa, osoittautuikin ainoastaan demokraattisissa maissa syntyneitä koskevaksi. Kyseinen yhteisvaikutus on luonteva, koska vanhempana Suomeen muuttaneet ovat ehtineet saada kokemusta äänestämiseen liittyvistä käytännöistä aikaisemmassa kotimaassaan ja pystyvät näin siirtämään ne uuteen kontekstiin. Sen sijaan vain osittain demokraattisissa tai ei-demokraattisissa valtioissa syntyneillä maahanmuuttoikä ei näyttänyt vaikuttavan äänestämiseen. Kuten tutkimuksen tulokset osoittavat, kaikkien suomalaisten ja Suomessa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten äänestysosallistumista selittävät osin samat tekijät, kuten sosioekonominen asema. Maahanmuuttotaustaisten äänioikeutettujen osallistumiseen liittyy kuitenkin myös erityispiirteitä, joiden tutkimista on tärkeää jatkaa monipuolisin menetelmin. Sähköisen äänioikeusrekisterin sisältämät äänestystiedot ovat tässä erityisen arvokkaita. Kokeilun laajentaminen on siis merkityksellistä myös tutkimustiedon tuottamisen kannalta. Suuremmat tutkimusaineistot mahdollistavat monipuolisemmat ryhmittelyt ja siten yksityiskohtaisemmat tulokset. Sitä mukaa kun maahanmuuttaneiden osuus kaikista äänioikeutetuista kasvaa, uusiin etnisiin vähemmistöihin kuuluvia on mahdollista myös sisällyttää mukaan esimerkiksi eduskuntavaalitutkimusten kyselyaineistojen otoksiin. Näin voidaan saada poliittista kiinnittymistä ja asenteita koskevaa tietoa äänestysaktiivisuutta kuvaavien lukujen tueksi. Kotouttamispolitiikan suhteen tulokset kertovat tarpeesta huomioida esimerkiksi koulutuksissa kotoutujien nuoruusiän poliittisen sosialisaation konteksti, ja sopeuttaa sisältöjä sen mukaan, onko muualla kertyneitä poliittista järjestelmää koskevia oletuksia ja taitoja mahdollista hyödyntää täysin, joiltain osin tai vain vähän suomalaisessa yhteiskunnassa. Puolueille hiljattain maahan muuttaneet edustavat mahdollista uutta äänestäjäkuntaa, jota niiden kannattaisi lähestyä aktiivisesti. Vaalioikeussäännöstö tulisi selvemmäksi, mikäli kaikki ulkomaan kansalaiset saisivat osallistumisoikeuden kunnallisvaaleissa yhtäläisen kriteerin mukaan eli 51 päivää suomalaisessa kotikunnassa asuttuaan. Tämä helpottaisi poliittisista oikeuksista viestimistä ja tukisi laajemmin aktiivisen kansalaisuuden mahdollisuuksia.