Tutkimus vertailee suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten poliittista osallistumista sekä asenteita oman yhteiskuntansa keskeisiin toimijoihin. Maakohtaisten perustulosten vertailun lisäksi tutkimuksessa ryhmitellään kansalaisia erilaisiin osallistumistyyppeihin.

Päätutkimusaineistona on eurooppalaisen tutkijayhteisön yhteiseen käyttöön kerätty European Social Survey 2002 (ESS). Suomessa sen kokoamisesta vastasi Tilastokeskus ja aineistonkeruun rahoitti Suomen Akatemia. ESS-aineiston rinnalla hyödynnetään jonkin verran muita kyselyaineistoja sekä osallistumisen rekisteritietoja.

Pohjoismainen vertailu osoittaa Suomen kansalaisten poliittis-yhteiskunnallisen kiinnittymisen suhteellisesti heikoimmaksi. Toiminnallisen kiinnittymisen osalta tämä korostuu äänestysosallistumista ja sitä tukevia kansalaisnormeja koskevissa tuloksissa.

Poliittisia toimijoita koskevissa asennemittareissa aktiivisen kielteinen suhtautuminen ei aina ole merkki kiinnittymättömyydestä. Suomalaiset ovat kuitenkin useiden eri havaintojen nojalla kolmen muun Pohjoismaan kansalaisia etäämmällä puolueista ja suhtautuvat poliitikkoihin penseämmin. Myöskään edustuksellisen demokratian ulkopuolinen poliittinen osallistuminen, mukaan luettuna yhteiskunnallinen järjestöosallistuminen, ei ole Suomessa kovin aktiivista verrattuna muihin Pohjoismaihin. ESS-maiden kokonaistuloksiin verrattuna Suomi tosin sijoittuu useissa vertailuissa keskitason yläpuolelle.

Tutkimuksen keskeiset tulokset on koottu viimeiseen lukuun, jossa keskustellaan myös niiden merkityksestä hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle.

ESS-hankkeen Suomen koordinaattorina toimiva professori Heikki Ervasti kirjoitti tutkimusraporttiin kansainvälistä hanketta selvittävän esipuheen. Tutkimuksen kuviot laati pääosin Pentti Kiljunen Yhdyskuntatutkimus Oy:stä. Lisäksi apuaan raportin ulkoasuun antoivat taitosta vastannut tietoverkkoasiantuntija Tuomas J. Alaterä ja tutkimusamanuenssi Seppo Antikainen Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.