Tämän maisterintutkielman aiheena on varhainen leksikon määrällinen ja laadullinen kehitys kaksimodaalisessa kaksikielisyydessä. Lapsen kielen kehitykseen vaikuttavat useat yksilölliset tekijät kuten kieliympäristö ja omaksuttavan kielen status vähemmistö- tai valtakielenä. Kaksimodaalisen kaksikielisyyden tutkimusta on kuitenkin tehty vasta vähän ja lisää tutkimusta tarvitaan kaksimodaalisen kaksikielisyyden tyypillisen kehityksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Tutkielman aineisto koostuu kahden kuurojen vanhempien kuulevan lapsen varhaista leksikaalista kehitystä koskevista tiedoista. Omaksuttava kielipari tutkielman aineistoon osallistuvilla lapsilla on suomalainen viittomakieli ja suomen kieli. Aineisto on kerätty MCDI-menetelmällä. Tutkielmassa on sovellettu MCDI-menetelmää siten, että sen avulla voidaan arvioida sekä suomen kielen että suomalaisen viittomakielen leksikaalista kehitystä ja ymmärtämisen ensimerkkejä. Tutkielma on toteutettu osana Jyväskylän yliopiston VIKKE-hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kyseessä on VIKKE-hankkeessa tehdyn työn ohella ensimmäinen kaksikielisille suunniteltu MCDI-sovellus. Aineistonkeruu on alkanut tammikuussa 2018 ja päättynyt helmikuussa 2020, ja aineistoa on kerätty kummaltakin lapselta useassa ikäpisteessä. Tämä tutkielma on siten pitkittäistutkimus. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia havaintoja voidaan tehdä KODA-lasten ymmärtämisen ensimerkkien esiintymisestä leksikon kehityksen eri vaiheissa ikävälillä 0;8-2;0? 2. Miten KODA-lasten ymmärtävä ja tuottava leksikko kehittyy määrällisesti ikävälillä 0;8-2;0? 3. Millaisia laadullisia piirteitä KODA-lasten sana- ja viittomavaraston kehityksessä on havaittavissa ikävälillä 0;8-2;0? Tutkielman keskeisimpinä tuloksina voitiin havaita, että lasten leksikon määrällisessä kehityksessä merkittävää variaatiota. Ymmärtävän leksikon voitiin kuitenkin kummallakin lapsella havaita kehittyvän ennen tuottavaa leksikkoa. Molemmilla lapsilla oli nähtävissä merkittävän kasvun vaihe, eli sanastopyrähdys sekä ymmärtävän että tuottavan leksikon kehityksessä. Ymmärtävän leksikon merkittävän kasvun vaihe voitiin havaita tuottavan leksikon sanastopyrähdystä varhaisemmassa vaiheessa. Leksikon koostumuksen laadulliset piirteet kehittyvät määrällisiä piirteitä yhtenäisemmin. Kielen kehityksen varhaisessa vaiheessa lasten ymmärtävässä leksikossa oli runsaasti käännösvastineita. Eli lapset ymmärsivät useita samanmerkityksisiä lekseemejä sekä suomen kielellä että viittomakielellä. Tuottavassa leksikossa käännösvastineiden määrä oli selvästi pienempi. Tulokset viittaavat siihen, että kieliympäristössä esiintyvät kielikohtaiset erot saattavat näkyä enemmän tuottavan leksikon kehityksessä kuin ymmärtävän leksikon kehityksessä.