Ihmisen yleisin tavoite musiikin käytössä on pystyä vaikuttamaan omiin tunteisiinsa. Lisäksi musiikilla voidaan vaikuttaa ihmisen fysiologisiin ilmiöihin, kuten sydämen sykkeeseen ja hengitykseen. Tätä vaikutusta voidaan hyödyntää rentoutumisessa tai kuntoilun tukena. Musiikin tempo vaikuttaa yhtenä musiikin osana siihen, miten musiikki meissä vaikuttaa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu hidastempoisen musiikin harventavan, ja nopeatempoisen musiikin tihentävän sykettä. Musiikin tempolla ja sydämen sykkeellä on jonkinlainen yhteys. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten ihminen kokee musiikin, jonka tempo perustuu sykkeeseen. Tempon merkitystä korostetaan luomalla generatiivista musiikkia, jossa musiikin muut osa-alueet ovat mahdollisimman vähän huomiota herättäviä. Musiikin tempoa pystyy säätämään, joka mahdollistaa sykkeen manipuloinnin haluttuun suuntaan. Tutkimusmetodina oli suunnittelututkimus, jonka mukaisesti rakennettiin artefakti, joka mittaa käyttäjän pulssin ja generoi musiikkia sykkeen arvoon perustuvalla algoritmilla. Artefaktin toimivuutta arvioitiin toteuttamalla tapaustutkimus, jossa haluttiin selvittää artefaktin käyttötarkoituksia sekä generoidun musiikin kuuntelukokemusta. Aineistonkeruumetodina oli teemahaastattelu, jossa haastateltiin muusikkoa ja urheilijaa. Tulosten perusteella artefaktin tuottamaa musiikkia voi hyödyntää sykkeen harventamiseen ja tihentämiseen soveltuvissa tilanteissa, kuten helpottamaan nukahtamista tai urheilusuoritukseen valmistautumissa. Sykkeeseen perustuvan ja tempovalintaisen generatiivisen musiikin avulla voidaan vahvistaa kehoaistia, jolla on tutkimusten mukaan vaikutusta tunnesäätelytaitoihin.