Tämän tutkimuksen aiheena on aseistakieltäytymisestä käyty julkinen keskustelu Britanniassa, Australiassa ja Kanadassa ensimmäisen maailmansodan lopulla. Analysoin näissä maissa käytyä julkista keskustelua vertaillen ja ylirajaisesti. Lähdeaineistona on käytetty eri maiden parlamenteissa käytyjen keskusteluiden transkriptioita (Hansard) ja maiden eri sanomalehdistä kerättyjä, aseistakieltäytyjiä käsitteleviä pää- ja mielipidekirjoituksia sekä uutisia.

Imperiumin englanninkielisten maiden laajuiset vertailevan tutkimusotteen tavoitteena on toisaalta tuoda esiin ja selittää eri maissa käydyn keskustelun erityispiirteitä että toisaalta löytää tapoja, joilla ne olivat sidoksissa toisiinsa. Asevelvollisuuden käyttöönotto ja sitä edeltänyt ja siitä seurannut julkinen keskustelu on mielenkiintoinen ikkuna laajentuneeseen valtiovallan rooliin Britannian kansalaisten elämässä. Aseistakieltäytyminen oli osa tätä keskustelua ja se myös haastoi valtion ylivallan yksittäiseen kansalaiseen ja synnytti voimakkaita ristiriitoja sotaa käyneissä maissa.

Tutkimus keskittyy ajallisesti vuosiin 1916-1918. Vuonna 1916 asevelvollisuus astui voimaan Britanniassa ja keskeisimmät aseistakieltäytyjiä koskeneet keskustelut käytiin lainsäädäntötyön yhteydessä tammikuussa ja toukokuussa. Australiassa järjestettiin ensimmäinen kansanäänestys asevelvollisuuden käyttöön ottamiseksi lokakuussa samana vuonna. Samalla maassa järjestettiin kutsunnat, koska hallitus ennakoi äänestyksen päättyvän asevelvollisuuden kannattajien voittoon. Kutsuntojen myötä myös aseistakieltäytyjät nousivat esiin Australian julkisessa keskustelussa. Kanadassa asevelvollisuudesta väiteltiin kiivaasti kesällä 1917 ja se astui voimaan alkuvuodesta 1918.

Vain Britanniassa aseistakieltäytyjillä oli poliittista merkitystä, minkä vuoksi ainoastan siellä kysymys synnytti monipuolista julkista keskustelua. Australian ja Kanadan omat aseistakieltäytyjät, jotka olivat pääosin toisistaan eristäytyneiden uskonnollisten yhteisöjen jäseniä, jäivät emämaa Britannian aseistakieltäytyjien herättämän keskustelun varjoon. Britanniassa aseistakieltäytyjiä koskenut keskustelu politisoitui nopeasti kun totaalikieltäytymistä ja totaalikieltäytyjien kokemuksia hyödynnettiin poliittisina aseina asevelvollisuutta vastaan. Samanlaista kysymyksen politisoitumista ei havaittu muissa tutkituissa maissa. Britanniassa aseistakieltäytyjät henkilöityivät totaalikieltäytyjiin ja poliittiseen radikalismiin kun taas Australiassa ja Kanadassa mielikuvat liittyivät ennemmin äärikristillisiin lahkoihin.

Ylirajaisella ja vertailevalla tutkimusotteella voitiin syventää kuvaa ensimmäisen maailmansodan aseistakieltäytyjiin liitetyistä mielikuvista ja aseistakieltäytyjiin liittyneen julkisen debatin keskinäisistä vuorovaikutuksista.