Lohkoketjut ovat P2P-verkossa toimivia hajautettuja tietokantoja, jotka tallentavat käyttäjien luomat digitaalisesti allekirjoitetut transaktiot ketjun lohkoihin. Lohkoketjussa toimivat verkon solmut vahvistavat ja kokoavat transaktiot lohkoihin, jotka linkitetään toisiinsa ja lisätään ketjuun konsensusprotokollaa avuksi käyttäen. Jokainen verkon solmu pitää itsellään kopiota ketjusta, jolloin datan muuttaminen jälkikäteen on mahdotonta. Hajautetun luonteen ja kryptografiaan perustuvan linkityksen ansiosta tarjotaan teoriassa muuttumaton ja luotettava tilikirja. Lohkoketjut ovat lähivuosina saaneet paljon huomiota monilta tahoilta ja niistä on povattu perinteisten tietokantojen korvaajaa monilla toimialoilla. Teknologia on kuitenkin nuori ja siihen liittyy vielä monia ongelmakohtia. Esimerkiksi erilaiset turvallisuuteen ja skaalautuvuuteen liittyvät ongelmat vaikuttavat lohkoketjuratkaisujen käyttöönottoon, jolloin niiden syitä ja ratkaisuja on syytä tutkia. Lisäksi lohkoketjun käyttö ei ole aina järkevää, sillä se eroaa perinteisistä tietokannoista välillä perustavanlaatuisesti. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat lohkoketjuratkaisujen käyttöönottoon yrityksissä. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään käyttöönottoon vaikuttavat turvallisuustekijät, skaalautuvuuden tärkeys sekä yleiskuva mahdollisen lohkoketjuratkaisun tuomista kustannuksista. Lisäksi tutkielmassa esitetään päätöspuumalli, jolla voidaan perustella tarve lohkoketjun käytölle.