Haku

Käänteisen oppimisen sopivuus : käsityksiin pohjautuva tarkastelu ammattikorkeakouluopetuksen näkökulmasta

QR-koodi

Käänteisen oppimisen sopivuus : käsityksiin pohjautuva tarkastelu ammattikorkeakouluopetuksen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakouluopettajien ja opetusta tukevien toimijoiden käsityksiä käänteisestä oppimisesta ja näitä käsityksiä hyödyntäen arvioida millainen käänteisen oppimisen malli tähän kontekstiin sopii. Käänteinen opetus on alkanut vakiinnuttaa asemaansa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhtenä opiskelijaa aktivoivana opetusmetodina. Käänteinen oppiminen pedagogisena lähestymistapana on puolestaan vielä uusi ja jäsentymätön ilmiö korkeakouluissa. Käänteinen opetus ja käänteinen oppiminen ymmärretään usein synonyymeinä. Käänteiseen oppimiseen ei ole yhtä yhteisesti hyväksyttyä viitekehystä. Miten tarkoituksenmukainen käänteinen oppiminen ymmärretään teknologian, pedagogiikan ja sisältöjen näkökulmasta? Miten käänteinen oppiminen mahdollistuu opetuksen näkökulmasta? Jäsentämisen apuna käytettiin teknologis-pedagogisen sisältötiedon (TPACK) -viitekehystä. Käänteisen oppimisen käsityksiä koottiin teemahaastatteluilla opettajien ja opetusta tukevien toimijoiden keskuudesta. Fenomenografisen analyysin tuloksena syntyi seitsemän merkityskategoriaa, joita tarkasteltiin yhdessä kontekstina olevan kohdeammattikorkeakoulun pedagogisten periaatteiden kanssa tarkoituksenmukaisuuden määrittelyssä. Tässä pro gradu -tutkielmassa esitellään kolme käänteisen oppimisen mallia, joiden avulla käänteisyyden mahdollistumista tarkasteltiin kohteena olevassa merkitysympäristössä ja ammattikorkeakoulussa. Käänteisen oppimisen mallin soveltuvuus pääteltiin näiden kahden, tarkoituksenmukaisuuden ja mahdollistumisen näkökulmasta. Tuloksena syntyi kahden mallin yhdistelmä. Ylemmän tason malli rakentaa kehyksen tavoitteille, jotka keskittyvät opiskelijan hyvinvointiin ja työelämävalmiuksiin. Alemmalle tasolle sijoittuu malli, joka läpäisee koko korkeakoulun eri tasot filosofisesta ajattelutavasta aina arjen käytänteisiin saakka. Näiden kahden mallin vuoropuhelun avulla voidaan luoda käänteistä oppimista tukeva ympäristö ja oppimiskulttuuri. Johtopäätösten rakentumisen yhteydessä syntyi malli, jolla ammattikorkeakoulu voi yhdistää toiminnan kehittämisessään strategiset tavoitteet, teoreettiset mallit ja henkilöstön käsitykset muutoksen toteuttamisessa.

Tallennettuna: