Maisterintutkielman aiheena on vaikeana koettu menneisyys ja tähän liittyvä kulttuuriperintö. Tutkielmassa selvitettiin mitä vaikealla kulttuuriperinnöllä ja menneisyydellä tarkoitetaan, pohdittiin määrittelyn ongelmallisuutta ja tutustuttiin kahden sisällissodasta muistuttavan ympäristön kautta vaikean menneisyyden kulttuuriympäristöjen muistamiseen. Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä tarjoamaan erilaisia näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja perintöön liitetyistä arvoista. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka kautta tarkoituksena oli ymmärtää Tampereella sijaitsevien Kalevankankaan hautausmaan ja entisen kasarmialueen ympäristössä tapahtuvaa sisällissodan muistamista. Tutkimuksessa huomioitiin kyseisten ympäristöjen muistamiseen liittyvät taustat ja olosuhteet, joihin vaikuttivat alueella käyty sisällissodan taistelu sekä entisellä kasarmialueella sijainnut vankileiri. Tutkimuksen aineisto kerättiin kokoamalla tietoa erilaisista asiakirjoista ja kirjallisista lähteistä sekä yhdistämällä tämä aineistonkeruumenetelmä Kalevankankaan ympäristössä tehtyyn havainnointiin. Aineistona käytetty kirjallinen aineisto koostui sisällissodan muistamisen kehitystä ja sodan muistomerkkejä kuvaavasta kirjallisuudesta, Kalevankankaan hautausmaata ja entistä kasarmialuetta käsittelevästä kirjallisuudesta sekä edellä mainittuja kulttuuriympäristöjä koskevista selvityksistä. Lisäksi aineistoon kuuluivat Museokeskus Vapriikin Tampere 1918 -näyttely ja Visit Tampereen Kalevankankaan alueella vuonna 2018 järjestämät opastetut kierrokset. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jonka kautta luotiin kokonaiskuva Kalevankankaan hautausmaan ja entisen kasarmialueen sisällissodan muistamisesta. Aineistosta löydettyjä teemoja olivat sisällissodan tapahtumien muistaminen, aineelliset jäljet ympäristössä, ympäristöön liitetyt mahdolliset arvotukset ja aineettomat merkitykset ympäristössä. Tutkimuksen kautta pystyttiin saamaan kokonaiskuva Kalevankankaan ympäristöjen vaikean menneisyyden muistamisesta. Kalevankankaan ympäristön vaikeaa menneisyyttä muistettiin ympäristössä olevien aineellisten jälkien lisäksi kirjallisuudessa, museon toimesta ja kaupungin matkailuorganisaation alueella järjestämissä opastetuissa kierroksissa. Aineettoman kulttuuriperinnön kerrokset korostuivat erityisesti entisellä kasarmialueella, jonka ympäristössä ei ole mitään aineellista muistuttamassa vuosista 1918 ja 1919. Kalevankankaan hautausmaan sisällissodan muistamisen havaittiin tutkimuksessa myötäilevän sodan jälkeistä muistamisen kehitystä niin muistomerkkien sijainneissa, pystytysajankohdissa kuin muistomerkkien muistoteksteissäkin.