Tutkielman tehtävänä on tarkastella kriittisesti sitä, millainen maailmankuva on yhteiskunnassamme hallitseva ja miten se asemoituu erilaisiin epistemologisiin ja ontologisiin lähtökohtiin. Tutkielmassa tarkastellaan myös niitä sosiaalisia vaikutuksia ja ulottuvuuksia, joita hallitsevalla maailmankuvalla on. Teoriataustana käytetään näkökulmarelativismia ja sosiaalista konstruktionismia sekä belgialaisen filosofin Leo Apostelin maailmankuvan rakentamisen mallia. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja edustaa ymmärtävää tutkimusperinnettä. Tutkielmaa on tarkoitus tarkastella teoreettisen pohdinnan ja empiirisen aineiston muodostamana kokonaisuutena.

Tutkielma koostuu sekä empiiristen aineistojen analyysistä että epistemologisesta ja ontologisesta teoretisoinnista. Sosiologian kentässä se sijoittuu tiedonsosiologian alueelle. Empiirisiä aineistoja on kolme ja ne kaikki ovat media-aineistoja. Kaksi ensimmäistä toimivat esimerkkeinä hallitsevan maailmankuvan näkymisestä valtamediassa ja julkisessa keskustelussa ja sen puolustamisesta, ja kolmas puolestaan esimerkkinä hallitsevan maailmankuvan vastakulttuurista. Ensimmäistä aineistoa analysoidaan sisällön luokittelun keinoin ja toista diskurssianalyysin avulla. Kolmannen aineiston kohdalla on hahmoteltu erilaisia, hallitsevan maailmankuvan tiedonmuodostuksesta poikkeavia tiedonmuodostustapoja. Ensimmäisessä aineistossa tarkastellaan tieteen julkisuuskuvaa, joka osoittautui vahvasti luonnontiedepainotteiseksi. Toisessa aineistossa analysoidaan sanan ”huuhaa” käyttötapaa mediassa; käyttötapoja on kolme erilaista: pejoratiivinen, erotteleva ja kuvaileva. Pejoratiivisessa käyttötavassa sanaa käytetään halventavassa merkityksessä, erottelevassa valetiedon erottelemiseksi luotettavasta tiedosta ja kuvailevassa harmittomana täytesanana. Kolmannessa aineistossa tarkastellaan, millaisia tiedonmuodostustapoja ns. uskomuspohjaisten maailmankuvien taustalla on. Tiedonmuodostustapoja on neljä, jotka on nimetty rationaaliseksi uskomustiedoksi, annetuksi tiedoksi, puhtaaksi uskomustiedoksi ja kokemustiedoksi.

Tutkielman perimmäinen tarkoitus on herättää keskustelua siitä, miten käsitystä todellisuudesta ja tiedosta rakennetaan sosiaalisesti sekä ymmärtää niitä sosiaalisia konteksteja, joissa syntyy erimielisyyttä ja vastakkainasettelua, kun erilaiset maailmankuvat kohtaavat. Esitän työssäni, että hallitseva materialismiin keskeisesti perustuva maailmankuvamme ei suinkaan ole ainoa mahdollinen tulkinta todellisuudesta ja ettei se välttämättä ole filosofisesti edes erityisen hyvin perusteltu.