Tutkimuksessa tarkastellaan Mikko Hannulan lentopalloselostusten avointa intertekstuaalisuutta. Teoriapohjana käytetään Norman Faircloughin jaottelua avoimesta ja perustavasta intertekstuaalisuudesta. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva selostuksissa esiintyvistä viittauksista. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia intertekstuaalisia viittauksia Hannula käyttää lentopallo-otteluiden selostuksissaan ja mihin hän tyypillisesti viittaa? 2. Mitä funktioita intertekstuaalisilla viittauksilla selostuksissa on ja mitä niillä saadaan aikaan?

Aineistonani on kahdeksan Suomen miesten lentopallomaajoukkueen pelaamaa ottelua vuoden 2018 maailmanmestaruuskisoissa. Ottelut on näytetty Ylen kanavilla sekä Yle Areenassa, ja Mikko Hannula on selostanut niistä jokaisen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että se, miten ja mihin viitataan, on yhteydessä ilmauksen funktioon. Tästä syystä selostusten avointa intertekstuaalisuutta sisältävät ilmaukset on jaettu kolmeen ryhmään niiden ensisijaisen funktion perusteella. Funktioita ovat viihdyttävyys, lajin taustoittaminen ja selostuksen liittäminen kontekstiinsa eli sekä itse otteluun että siitä tehtävään lähetykseen. Kun selostuksen funktiona on viihdyttävyys, intertekstuaaliset viittaukset kohdistuvat useimmiten populaarikulttuuriin, kuten suomenkielisten laulujen sanoituksiin, tai sanontoihin. Lajia taustoitetaan puolestaan tilastojen ja aikaisempien otteluiden avulla, kun taas selostuksen kontekstualisoinnissa käytetään avuksi muun muassa katsojien referointia.

Tutkielmani täydentää sekä intertekstuaalisuudesta että urheiluselostuksista jo tehtyä tutkimusta. Se tuo esiin tapoja, miten selostuksissa voi hyödyntää ja jo hyödynnetään intertekstuaalisuutta, joka ei ole irrallinen kielen piirre, vaan kaikelle kielelle ominaista, jopa väistämätöntä.