Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisia käsityksiä lastentarhanopettajilla sekä luokanopettajilla on lasten koulusiirtymästä esiopetuksesta alkuopetukseen. Opettajat ovat tiiviisti vaikuttamassa siirtymän toteutukseen, joten tutkimukseni näkökulma on varsin omakohtainen tulevana esi- ja alkuopettajana. Tutkielmani

tulokset tulevat hyödyntämään kentällä varhaiskasvatuksen opettajia ja luokanopettajia, sekä muita siirtymässä mukana olevia asiantuntijoita. Lisäksi tutkielman tuloksia tulisi tarkastella myös kehitettäessä opettajankoulutuksen sisältöjä.

Tutkimukseni on laadullinen ja tutkimusotteeltaan fenomenografinen. Aineistoni on kerätty yksilöhaastatteluin syksyllä 2017 ja haastatteluja on täydennetty keväällä 2019. Yhteensä aineisto koostuu 14 lastentarhanopettajan (3) ja luokanopettajan (11) haastattelusta. Analysoin haastattelut fenomenografisen analyysin mukaan muodostaen analyysin lopuksi kuvauskategoria-avaruuden.

Opettajien käsityksissä keskeisiksi tekijöiksi siirtymässä muodostuivat tutustumiskäynnit, tiedonsiirto sekä toteutettava yhteistyö. Yhteistyö koettiin runsaana ja joustavana esi- ja alkuopetuksen sijaitessa fyysisesti lähekkäin. Lapsen

huomioiminen siirtymässä näyttäytyi pinnallisena tai se jäi kokonaan uupumaan. Opettajien puheissa nousi esiin myös tietämättömyys siirtymää ohjaavien

opetussuunnitelmien sisällöistä. Moniammatillisen yhteistyön rakentuminen nähtiin osana siirtymää ja sen koettiin muodostuvan lapsen tarpeiden pohjalta. Yhteistyö nähdään osana siirtymää, joten oppiainerajat ylittävän yhteistyön tuominen osaksi koulutusta on tarpeellista. Opettajien tietämättömyys toimintaa ohjaavia opetussuunnitelmia kohtaan aiheuttaa sen, että siirtymä toteutetaan

pohjautuen opettajan omiin käsityksiin siirtymästä. Lapsen huomioimisen siirtymässä ollessa pinnallista, sen tuominen osaksi tulevaisuuden opettajuutta on tarpeellista.