Integroitu raportointi on saamassa jalansijaa suomalaisten pörssiyhtiöiden raportoinnissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, missä määrin yritykset noudattavat integroidun raportoinnin viitekehystä raportoinnissaan. Tutkimuksen viitekehys rakentui aikaisemman tutkimuksen ja legitimiteettiteorian pohjalta. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä vuonna 2017 julkaistusta raportista, joissa on maininta IIRC:n integroidun raportoinnin viitekehyksen soveltamisesta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen vertaileva tutkimus, jossa aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin muodossa. Analyysi perustui strukturoituun analyysirunkoon, joka pohjautuu IIRC:n viitekehykseen. Analyysirungon avulla arvioitiin integroidun raportoinnin kattavuutta ja laatua.

Tuloksista käy ilmi, että yritykset ovat huomioineet viitekehyksen sisältöelementit varsin kattavasti raporteissaan. Huomionarvoista on kuitenkin se, että sisältöelementtejä ei ole käsitelty varsinaisesti integroidun raportoinnin näkökulmasta vaan ennemminkin muiden yritysraportointiin liittyvien määräysten ja ohjeistojen, kuten GRI:n, sanelemana. Tämä viittaa siihen, että integroitu raportointi ei ole vielä missään nimessä vakiinnuttanut asemaansa yritysraportoinnin kentällä siinä määrin, että sen noudattamatta jättämisestä (tai noudattamisesta) aiheutuisi yritykselle sen legitimiteettiin kohdistuvia vaikutuksia.

Ohjaavien periaatteiden noudattaminen toteutuu sen sijaan hieman heikommin verrattuna sisältöelementteihin. Koska ohjaavat periaatteet kuvaavat tarkemmin integroidun raportoinnin ominaispiirteitä, kuten arvonluontia ja pääomanäkökulmaa, matalahkot laatupisteet indikoivat legitimiteettiteorian strategisen näkökulman mukaan näennäistä integroidun raportoinnin käyttöönottoa, jolla turvataan yrityksen legitimiteetti.