Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää niitä käsityksiä ja kokemuksia, joita Euroopan unionissa työskennelleillä suomalaisilla työntekijöillä on lobbaustyöstä ja sen ilmiöistä. Tarkastelun kohteena olivat Euroopan unionissa työskentelevien suomalaisten europarlamentaarikoiden käsitykset ja kokemukset.

Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin avoimilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta suomalaista työntekijää, jotka toimivat keskeisesti lobbaus- ja vaikuttamistyön piirissä Euroopan unionissa. Kaikkien haastateltavien työnkuvaan liittyi olennaisesti lobbaus.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lobbausvuorovaikutuksen keskeisimpiä ilmiöitä ovat toimijoiden keskinäinen luottamus, vuorovaikutuksen ajoitus, lobbauksen kohdentaminen, suora ja epäsuora lobbaus sekä argumentointi. Tulosten yleisissä teemoissa sen sijaan käsiteltävät ilmiöt ovat lobbauksen ammattimaisuus, demokraattisuus, avoimuus ja lobbaus-käsitteen monimuotoisuus. Tuloksista käy ilmi, että lobbaus koetaan pääsääntöisesti ammattimaiseksi vaikuttamiseksi ja olennaiseksi päätöksenteon prosessiksi Euroopan unionissa. Brysselin lobbausta pidettiin moniin EU:n jäsenmaihin verrattuna avoimena ja demokraattisena, vaikka lobbaukseen koettiin liittyvän myös ongelmallisia kysymyksiä.

Tutkimustulokset antavat tietoa lobbauksesta ja sen vuorovaikutuksesta. Käsitysten ja kokemusten kuvailun avulla on tarkoitus koota jäsenneltyä tietoa ja lisätä ymmärrystä lobbausvuorovaikutuksesta ja päätöksentekoprosesseista. Lobbausta on tutkittu paljon, mutta lobbausvuorovaikutuksen tutkiminen on ollut vähäisempää. Lobbausvuorovaikutuksesta olisi tärkeää saada tietoa myös jatkotutkimusten muodossa.