Veromyöntyvyys tarkoittaa tulojen raportoimista ja verojen maksamista verolakien mukaisesti. Perinteisesti veromyöntyvyyttä on tutkimuksissa pyritty selittämään taloustieteellisillä malleilla, kuten odotetun hyödyn teorialla. Näiden on kuitenkin havaittu selittävän veromyöntyvyyttä heikosti veromyöntyvyyden ollessa yleensä huomattavasti korkeampaa kuin mallit ehdottaisivat. 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa tutkimuksissa on alettu hyödyntää taloudellisten tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi sosiologisia ja psykologisia tekijöitä, kuten henkilökohtaisia ja sosiaalisia normeja ja oikeudenmukaisuuden tunnetta. Myös veroviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien on perinteisesti nähty koostuvan veronmaksajien valvonnasta ja sääntöjä rikkoneiden rangaistusten kovuudesta. Veroviranomaiset voisivat kuitenkin hyötyä suuresti myös sosiaalisten tekijöiden vaikutusten ymmärtämisestä. Tässä tutkimuksessa tutkitaan suomalaisten pk-yritysten veromyöntyvyyttä. Tavoitteena oli selvittää millä tasolla suomalaisten pk-yritysten veromyöntyvyys on, mistä ominaisuuksista se muodostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten Verohallinto pyrkii vaikuttamaan suomalaisten pk-yritysten veromyöntyvyyteen. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten pk-yritysten veromyöntyvyys on hyvällä tasolla. Pk-yritysten veromyöntyvyyteen vaikuttaa verotuksen taso ja viranomaisvalvonta, mutta myös esimerkiksi se mitä maksetuilla veroilla saadaan aikaan, verojärjestelmän yksinkertaisuus ja yhteiskunnan yleinen moraali. Verohallinnon pyrkimykset vaikuttaa veromyöntyvyyteen ovat aiemmin koostuneet lähinnä valvonnasta, mutta nykyään Verohallinto pyrkii toimimaan asiakaspalvelulähtöisemmin ja hyödyntämään myös sosiaalisia tekijöitä pyrkimällä vaikuttamaan yritysten omaan veronmaksumyönteisyyteen.