Lisääntyvä ihmistoiminta uhkaa maapallon lajien ja elinympäristöjen säilymistä. Monimuotoisuuteen vaikuttavien tekijöiden tutkimusta tarvitaan monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Makean veden elinympäristöt ovat monimuotoisia ja uhattuja elinympäristöjä. Uusien elinympäristöjen rakentamista on käytetty suojelutoimena kosteikoilla, jotka ovat monin paikoin heikentyneet tai hävinneet. Rakennetut kosteikot toimivat Suomessa maatalousalueiden valumavesien puhdistajina, mutta myös mahdollisina uusina elinympäristöinä kosteikkolajistolle. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, käyttävätkö sudenkorennot (Odonata) rakennettuja kosteikkoja elinympäristöinään, ja mitkä kosteikkojen ominaisuudet vaikuttavat niiden runsauteen ja lajimäärään. Tutkimuksessa kerättiin sudenkorennon toukkia ja toukkanahkoja 20 rakennetulta kosteikolta Keski-Suomessa. Kosteikkojen ominaisuuksien vaikutuksia korentojen laji- ja yksilömääriin selvitettiin lineaarisilla regressioilla. Sudenkorentoja löydettiin kosteikoilta runsaasti, ja hieman yli puolet alueen seisovien vesien lajistosta esiintyi kosteikoilla. Sudenkorennot näyttäisivät osaltaan lisäävän kosteikkojen ja maatalousluonnon paikallista monimuotoisuutta. Korentojen yksilömäärää selitti kasvillisuuden vyöhykkeisyys. Lajimäärää selitti vain yksilömäärä, eikä malliin jäänyt selittäviä ympäristötekijöitä. Kasvillisuuden vyöhykkeisyydellä oli kuitenkin epäsuora vaikutus lajimäärään yksilömäärän kautta. Toimivien ja monimuotoiselle lajistolle sopivien ympäristöjen tutkiminen auttaa jatkossa rakennettujen ympäristöjen monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa.