Haku

Hilja Henkivartija : Hilja Ilveskeron henkilöhahmo ja sen suhteet toisiin henkilöhahmoihin ja yhteiskuntaan Leena Lehtolaisen romaaneissa Henkivartija, Paholaisen pennut ja Oikeuden jalopeura.

QR-koodi

Hilja Henkivartija : Hilja Ilveskeron henkilöhahmo ja sen suhteet toisiin henkilöhahmoihin ja yhteiskuntaan Leena Lehtolaisen romaaneissa Henkivartija, Paholaisen pennut ja Oikeuden jalopeura.

Tutkin maisterintutkielmassani juonen kannalta merkittävässä toimintaroolissa olevia henkilöhahmoja, jotka esiintyvät kolmen teoksen sarjassa. Eniten perehdyn Hilja Ilveskeron henkilöhahmoon, mutta pohdin myös muita hahmoja eri teorioiden valossa. Myös Hiljan henkilöhahmon suhde muihin henkilöhahmoihin on tutkimukseni kohteena ja yleisesti hahmojen suhteet toisiinsa.

Tutkimuskysymykseni olivat: Millaisia ovat Hilja Ilveskero -trilogiassa esiintyvät henkilöhahmot ja erityisesti päähenkilöhahmo Hilja? Ovatko henkilöhahmot toiminnalle alisteisia ja toimivatko ne rikoskirjallisuudelle tyypillisissä toimintaympäristöissä? Kuinka syvällisiä hahmot ovat? Ovatko hahmot tyypillisiä dekkarin hahmoja? Millainen on niiden suhde yhteiskuntaan? Ovatko henkilöhahmot kantaaottavia? Määritelläänkö henkilöhahmot suoraan vai epäsuoraan?

Henkilöhahmojen syvällisyyden analysoinnissa käytin Rimmon-Kenanin (2009) esittelemiä Fosterin, Ewenin ja Proppin teorioita. Fosterin teoriaa litteistä ja täyteläisistä henkilöhahmoista, ja siitä hieman monitahoisempaa Ewenin teoriaa kehittyvyyden, kompleksisuuden ja sisäisen elämän kuvauksen jatkumoista sekä Proppin roolien soveltuvuutta henkilöhahmoihin. Päähenkilöhahmo Hilja on syvällinen, kehittyvä, kompleksinen ja hänen sisäistä elämäänsä kuvattiin runsaasti. Muut henkilöhahmot sijoittuivat kyseisille mittareille vaihtelevasti. Hilja ja lähes kaikki muutkin hahmot sopivat useisiin eri toimintarooleihin tilanteista riippuen.

Yhteiskunnan ja henkilöhahmon merkitystä rikosromaanissa tutkiessani käytin Voitto Ruohosen ”Kadun varjoisalla puolella” (2008) ja ”Paha meidän kanssamme” (2005) teoksia. Dekkarikirjallisuuden piirteitä ja yhteiskunnallisuutta kuvaavat Paula Arvas ja Voitto Ruohonen teoksessaan Alussa oli murha – johtolankoja rikoskirjallisuuteen. Yhteiskunnallisuutta ja miljöökuvausta analysoidessani käytin myös Päivi Almgrenin ja Päivi Jokitalon Tappavat tienoot -teosta. Näiden lähteiden mukaan Hilja Ilveskeron henkilöhahmo on dekkarikirjallisuudelle tyypillinen hahmo, ja toimii yhteiskunnassa välillä kantaaottavastikin. Tarinan miljöö on myös useissa kohdin tyypillistä rikoskirjallisuudelle. Hilja Ilveskeron henkilöhahmo määritellään epäsuoraan, kuten myös suurin osa muista hahmoista.

Tallennettuna: