Tässä tutkielmassa tarkastelen Paperi T:n Malarian Pelko –albumin lyriikoita, ja siitä nousseita populaarikulttuurisia intertekstuaalisia viittauksia. Intertekstuaalisuutta on tutkittu paljon, mutta musiikkilyriikoissa tutkimus keskittyy erityisesti rock-lyriikan alueella. Albumin saavuttaman suosion ja artistin saaman ”älykköräppäri”-nimityksen kautta on mielenkiintoista lähteä tutkimaan, millaista intertekstuaalisuutta rap-lyriikasta nousee.

Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia populaarikulttuurisia viittauksia albumin lyriikoista nousee, millaisia teemoja viittauksista löytyy ja mitä merkityksiä yksittäiset viittaukset kantavat. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin intertekstuaalisuuden, populaarikulttuurin ja rap-musiikin käsitettä. Analysoin viittauksia Kiril Taranovskin subtekstianalyysin avulla, jonka pohjalta tarkastelin lyriikoiden intentionaalisia viittauksia eli subtekstejä. Työssä viittaukset on lajiteltu kolmeen tyypilliseen populaarikulttuurin genreen: musiikkiviittauksiin, TV- ja elokuvaviittauksiin sekä kirjallisuusviittauksiin.

Aineistosta löytyi yhteensä 46 viittausta, jotka lajittelin etukäteen valitsemiini genreihin, ja edelleen aineistosta nousseihin teemoihin, joiden kautta analysoin yksittäisiä viittauksia ja niiden merkityksiä lähiluvun avulla tulkiten. Viittaukset on lajiteltu Taranovskin metodin kahteen viittaustyyppiin: suoraan nimeämiseen eli teoksen tai henkilön eksplisiittiseen mainintaan, sekä sitaatteihin. Analyysissa selviää, että artisti hyödyntää viittauksissa etenkin Taranovskin ensimmäisen viittaustyypin suoraa nimeämistä. Sitaatteja on myös runsaasti, mutta ne ovat usein linkitetty subteksteihin, joissa sitaattiin liittyvä teos tai henkilö nimetään suoraan.

Suosituimmat teemat viittauksissa olivat genrestä riippumatta identiteetti, asenne naisia kohtaan sekä rakkauden/eron kuvaaminen jotka liittyivät albumin yleisempään ero-teemaan. Yksittäisiin viittauksiin pyrin tutustumaan analyysimetodin vaatimalla tavalla, jotta viittausten tulkinnasta tuli mahdollisimman perusteltua. Analyysivaiheeseen kuului siis lähiluvun lisäksi kattavaa tutustumista subteksteihin niin kirjallisuuden kuin viitattujen teosten lukemisen, näkemisen ja kuulemisen kautta.