Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko yhdellä 16 minuutin kestoisella korkean intensiteetin intervalliharjoittelukerralla akuutteja vaikutuksia nuorten perusterveiden tutkittavien toiminnanohjauksen komponenttien nopeuteen ja tarkkuuteen. Tutkimus on toteutettu osana laajempaa NEEDS (Neural Effects of Exercise, Diet and Sleep) tutkimusaineistoa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston monitieteisen aivotutkimuskeskuksen, psykologian laitoksen, liikuntabiologian tieteenalan sekä Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön kanssa. Yhteensä tutkimukseen osallistui 54 nuorta, joista tyttöjä 34 ja poikia 20. Osallistujat olivat iältään 16-19 vuotiaita ja heidät rekrytoitiin tutkimukseen Jyväskylän alueelta. Tämän kandidaatin tutkielman aineisto koostuu niiden yhdeksän tutkittavan mittaustuloksista, jotka valikoituivat NEEDS-tutkimuksen jatkomittauksiin ja suorittivat mittaukset loppuun saakka. Tutkimuksessamme keskityimme toiminnanohjauksen komponenteista erityisesti inhibitioon, jonka mittarina käytettiin Stroopin väri-sanatestiä. Korkean intensiteetin intervalliharjoittelukerta koostui kahdeksasta 30 sekunnin pituisesta korkean intensiteetin intervallista, joista jokaista seurasi 1,5 minuutin pituinen matalaintensiteettinen aerobinen polkemisjakso polkupyöräergometrilla toteutettuna. Polkupyöräergometrin korkean intensiteetin intervalliperiodien vastukseksi määriteltiin 10% tutkittavan rasvattomasta kehon massasta. Samoille tutkittaville suoritettiin sekä koe- että kontrollimittaus, ja tutkittavat suorittivat molemmilla mittauskerroilla kaksi Stroopin väri-sanatestin 480 sanan trialia. Jokaisesta trialista laskettiin erikseen oikeiden kongruenttien vastausten sekä oikeiden inkongruenttien vastausten reaktioajat ja näille laskettiin keskiarvot. Lisäksi tutkittiin HIIT-harjoittelun vaikutuksia kongruenssiefekteihin muodostamalla neljä erotusmuuttujaa vähentämällä saman mittauskerran inkongruenttien vastausten reaktioaikojen keskiarvoista kongruenttien vastausten reaktioaikojen keskiarvot. Toiminnanohjauksen prosessien tarkkuutta tutkittiin tarkastelemalla HIIT-harjoittelun vaikutuksia virheellisten vastausten määrään. Tässä tutkimuksessa tutkittavien virheellisten vastausten määrät vähenivät yksittäisen mittauskerran alku- ja loppumittauksen välissä riippumatta siitä, oliko kyseessä koe- vai kontrollimittaus. Sen sijaan HIIT-harjoittelulla ei ollut vaikutusta tutkittavien Stroopin väri-sanatestin reaktioaikoihin eikä kongruenssiefekteihin. Tämä tutkimus kuuluu Jyväskylän yliopiston profilointialaan monitieteinen aivotutkimus, jota rahoittaa Suomen Akatemia.