Rakkaalla lapsella on monta nimeä! Tämä kulunut sanonta tulee helposti mieleen ajateltaessa ehdotuksia toimintatiloiksi, joiden nähdään ottaneen kansalaisyhteiskunnan paikan. Paikan nähdään jääneen tyhjäksi jos kansalaisyhteiskunnan ei katsota enää jäsentävän ihmisten kanssakäymistä jälkimodernissa maailmassa. Sen katsotaan eroavan tyystin 1800- luvun ja jopa 1900-luvun ensimmäisen puoliskon elämänmenosta, puhumatta 1700-luvusta. Kansalaisyhteiskuntaa voitaisiin pitää eräänlaisena aikaisempien vuosisatojen ajatusmallina, joka on käsitteenäkin aikansa elänyt. Tarjolla olisi useita uusia ja osuvampana pidettyjä nimiä kuten hyväntekeväisyys, vapaaehtoistoiminta, voittoa tuottamaton toiminta tai ”kolmas sektori”.